Ehkäisy kun ikää on 40+

40+ naisen hyvää oloa

Yli nelikymppinen on entistä enemmän sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Seksissäkin nainen tavallisesti jo tietää, mitä toivoo ja tahtoo. Hänellä on usein myös varmuutta toteuttaa sitä. Raskauden todennäköisyys ei ole suuri, koska hedelmällisyys on jo heikentynyt. Vaikka raskaaksi tulemisen mahdollisuus vähenee merkittävästi, tarvitaan ehkäisyä kuukautisten loppumiseen saakka.

Yli nelikymppisen naisen ehkäisyvaihtoehdot ovat pitkälti samat kuin nuoremmillakin naisilla. Tarvittaessa menetelmä voi ehkäisyn lisäksi kuitenkin myös hoitaa ikäkauteen liittyviä hormonaalisia vaivoja. Elämänlaatukin saattaa näin parantua.

Muuttuva hormonitoiminta

Aikaa ennen viimeisiä kuukautisia sanotaan transitiovuosiksi. Niiden aikana munasarjojen toiminta hiipuu vähitellen. Ensin aivolisäke piiskaa kuitenkin ylikierroksilla hormonitoimintaa vauhtiin, ja FSH:n eli munarakkulaa stimuloivan hormonin eritys lisääntyy. Munarakkulan kypsyminen nopeutuu ja se puhkeaa jo pienestä rakkulasta, jolloin kuukautiskierto lyhenee. Tämä nostaa kierron alun estrogeenitasoja, minkä seurauksena kohdun limakalvo paksuuntuu ja kuukautisvuoto kasvaa.

Huonosta munarakkulasta tulee hormonia heikosti erittävä keltarauhanen, mikä lisää tiputteluvuotoja. Munasolu jää yhä useammin irtoamatta ja vuotovälit pitenevät. Kuukautisia edeltävät oireet, kuten herkkyys, ärtymys ja turvotus, saattavat korostua. Uni voi alkaa katkeilla öisin etenkin kuukautisten alussa hiostuttaviin kuumiin aaltoihin. Lopulta estrogeenin määrä niukkenee niin, ettei kohdun limakalvo enää kasva. Kuukautiset loppuvat keskimäärin 50-vuotiaana.

Hormonittomat menetelmät

Kondomi on ehkäisymenetelmistä käytetyin. Se on yli nelikymppisellä luotettava – kunhan se vain on mukana aina tarvitessa ja tulee käytetyksi yhdynnän alusta loppuun. Se on myös ainoa suoja sukupuolitauteja vastaan.

Kemiallinen ehkäisy eli ehkäisypuikko tappaa siittiöitä ja estää vaahdollaan niiden liikettä. Hedelmällisyyttään menettäneellä viisikymppisiään lähestyvällä naisella kemiallinen ehkäisy saattaa ehkä riittääkin. Täysin luotettava se ei silti ole ikinä.

Kuparikierukka sopii pitkäaikaista ja hormonitonta ehkäisyä haluaville. Yli nelikymppisellä käytön esteeksi voivat kuitenkin tulla runsaat ja/tai kivuliaat kuukautiset. Kierukan teho kestää viisi vuotta.

Sterilisaatio on tehokas, mutta pysyväksi ajateltava ehkäisy. Vaikka perhe tuntuisi olevan tehty, tarkka harkinta on tarpeen. Elämäntilanteet ja mieli voivat joskus arvaamatta muuttua. On myös hyvä tietää, että sterilisaatio ei muuta hormonitoimintaa. Runsaat vuodot ja muut kiertoon liittyvät vaivat eivät sillä siis häviä. Joskus sterilisoidun naisen vuotohäiriöitä hoidetaan hormonikierukalla.

Yhdistelmäehkäisy

Yhdistelmäehkäisyvaihtoehtoja ovat pillerit (ei minipillerit), rengas ja laastari. Kun yhdistelmäehkäisy tuntuu hyvältä ja elämäntilanteeseen sopivimmalta vaihtoehdolta, voi sen käyttöä jatkaa, jos ei tupakoi eikä muita riskitekijöitä käytölle ole. Hyötynä on kierron pysyminen hyvässä kontrollissa. Vuodot tulevat säännöllisesti eivätkä lisäänny. Myös kuukautisia edeltävät ja mahdolliset alkaviin vaihdevuosiin liittyvät oireet vähenevät. Kuukautisia voi myös siirtää tai harventaa niitä käyttämällä useamman liuskan yhteen menoon.

Yhdistelmäehkäisytabletteja käytettäessä kohdun limakalvon ja munasarjasyövän riski pienenee. Lisäksi estrogeeni vahvistaa luustoa ja käytön jatkaminen hidastaa luun heikentymistä.

Yli nelikymppisen sydän-verisuonitautien riskitekijöitä täytyy seurata kunnolla, koska sydäninfarkti- ja tukosriskit lisääntyvät iän myötä. Pillereihin yhdistetty laskimotukosriski liittyy lähinnä käytön alkuun ja sitä esiintyy etenkin ensikäyttäjillä. Raskaus on useimmilla nelikymppisillä jo testannut riskin, sillä sen aikana hormonimäärät ovat moninkertaiset verrattuna pillereihin.

Jos rasva-arvot tai verenpaine kohoavat yli normaaliarvojen, ehkäisytapaa on hyvä vaihtaa. Myös painoa on syytä seurata. Diabetes, itsellä tai suvussa todettu tukostaipumus ja migreeni eivät sovi yhteen yhdistelmäehkäisyn kanssa yli 40-vuotiaana. Tupakoivalle naiselle yhdistelmäehkäisy ei sovi enää 35 ikävuoden jälkeen.

Yhdistelmäpilleriehkäisyn aloitusta ensi kertaa ei yleensä suositella yli nelikymppisille, koska ensimmäisen vuoden kohonnut tukosriski halutaan välttää. Luonnollista estrogeenia eli estradiolivaleraattia sisältävää yhdistelmää pidetään aloittajalle turvallisempana vaihtoehtona.

Hormonikierukka

Hormonikierukka vapauttaa kohdussa keltarauhashormoni levonorgestreelia. Hormoni vaikuttaa kohdunkaulan limaan ja estää siittiöiden nousua ylöspäin. Myös infektioriski pienenee. Hormonikierukka on yksi luotettavimmista ehkäisymenetelmistä, sillä ensimmäisen käyttövuoden aikana ainoastaan 1 nainen 1 000:sta on tullut raskaaksi. Tämä vastaa sterilisaation luotettavuutta.

Moni valitsee nykyään hormonikierukan pitkäaikaiseksi ehkäisyksi. Se voi olla myös ratkaisu ikään liittyviin vaivoihin, kuten kuukautisia edeltävään PMS-oireiluun. Lisäksi kuukautiset niukkenevat, kun hormoni estää estrogeenia paksuntamasta kohdun limakalvoa. Ainakin viidesosalla käyttäjistä vuodot loppuvat kokonaan. Hormonikierukkaa käytetäänkin usein runsaiden vuotojen hoitona. Kuukautiskipukin vähenee. Käytön alussa voi esiintyä tiputteluvuotoja 3–6 kuukauden ajan. Joillakin iho saattaa rasvoittua.

Hormonikierukkaan on helppo myöhemmin tarvittaessa yhdistää jokin estrogeenivalmiste vähentämään vaihdevuosioireita. Vuotohäiriöiden sekä vaihdevuosien hormonikorvaushoidon osana kierukasta saa Kela-korvauksen. Hormonikierukan käyttöaika on enimmillään viisi vuotta.

Muut keltarauhashormonimenetelmät

Jos estrogeeni ei sovi, ratkaisuksi voi käydä pelkkää keltarauhashormonia sisältävä minipilleri. Sen käytöllä ei ole ikärajaa. Ehkäisyteho on lähes yhdistelmäpillerin veroinen, mutta vuotoja niillä esiintyy enemmän. Tiputteluvuotoja voikin tulla etenkin käytön alussa. Joillekin hormoni voi aiheuttaa turvotusta.

Keltarauhashormonia voi käyttää myös ihon alle asetettavana implantaattina. Sen teho kestää valmis¬teesta riippuen 3–5 vuotta.

Jälkiehkäisynä voidaan tarvittaessa käyttää siihen tarkoitettuja keltarauhashormonipillereitä. Mitä nopeammin jälkiehkäisyn hoitaa, sitä parempi. Viimeistään sitä pitää käyttää 72 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä. Kuparikierukka hoitaa saman asian viiden vuorokauden kuluessa asetettuna.

Pidä itsestäsi huolta

Lääkereseptin uusiminen tuo pilleriehkäisyn käyttäjän vastaanotolle vuoden välein. Kierukan tai implantaatin käyttäjänkin on hyvä käydä säännöllisesti gynekologisessa tarkistuksessa. Osa gynekologeista pitää vuosittaista tarkastusta tarpeellisena. Samalla mitataan myös verenpaine ja tutkitaan rinnat. Myös rasva-arvot on hyvä tarkistuttaa. Papa-koe otetaan kahden vuoden välein, riskitapauksissa useammin.

Myös yli nelikymppisille on nykyään tarjolla monia hyviä ja luotettavia ehkäisyvaihtoehtoja. Jos et ole tyytyväinen ehkäisyysi, käänny gynekologin puoleen. Sopivaa vaihtoehtoa kannattaa hakea, sillä sellainen löytyy lopulta useimmille. Ratkaisun löytäminen on usein helpotus, joka parantaa myös elämänlaatua.

Asiantuntija Katja Ahinko-Hakamaa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen erityispätevyys