Sukupuolitaudit

Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka antaa suojan sukupuoliteitse tarttuvilta taudeilta. Kondomin raskauden ehkäisyteho ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin hormonaalisten ehkäisymenetelmien. Siksi onkin tärkeää käyttää sekä kondomia että pillereitä, tai jotain muuta varmempaa ehkäisymenetelmää, kun on tarve suojautua sekä sukupuolitaudeilta ja raskaudelta.

Tartunnan voi saada yhdynnässä tai välittää toiselle, jos tautia aiheuttavaa bakteeria tai virusta on sukupuolielinten, suun tai peräsuolen limakalvoilla, eritteissä tai veressä.

Useimmat sukupuoliteitse tarttuvat taudit saattavat olla oireettomia ja tautia voi siten tartuttaa, vaikkei mitään oireita olisikaan. Siksi on tärkeää käydä lääkärissä ja otattaa näytteet, jos vähänkään epäilee mahdollisuutta sukupuoliteitse tarttuvaan tautiin ja tietenkin, jos oireita ilmenee. Jos tauti todetaan, on velvollisuutesi kertoa asiasta partnerille tai partnereille, sillä asia koskee kaikkia osapuolia.

Klamydia

Klamydiainfektio on usein oireeton. Naisilla saattaa olla lisääntynyttä valkovuotoa, ylimääräistä veristä vuotoa tai kirvelyä virtsatessa. Klamydia voi aiheuttaa munasarjatulehduksen, johon saattaa liittyä korkea kuume ja jopa märkäpesäkkeet lantiossa. Miehillä oireina on useimmiten kirvely virtsatessa ja erite siittimessä.

Klamydia on luotettavasti todettavissa näytteestä, joka otetaan yleensä virtsasta tai kohdunkaulan kanavasta tai molemmista. Tauti hoidetaan antibiootein. Terveyskeskuksessa hoito on maksuton. Jälkiseurauksena voi olla lisääntynyt riski kohdun ulkopuoliseen raskauteen ja lapsettomuuteen. Oireettomatkin tulehdukset voivat johtaa tällaisiin seurauksiin.

Tippuri

Tippuritartuntojen määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta tauti ei kuitenkaan ole hävinnyt. Oireisena se aiheuttaa klamydiatulehduksen kaltaisia vaivoja. Tautia aiheuttava gonokokkibakteeri on todettavissa pumpulitikulla otettavin näyttein ja hoidettavissa antibiootein. Hankalat tulehdukset hoidetaan sairaalassa. Jälkiseuraukset ovat samat kuin klamydiassa.

Herpes

Aristavat rakkulat sukupuolielinten alueella saattavat olla herpesvirusinfektion oireita. Aiheuttajana on herpes simplex -virus. Toisentyyppinen herpes simplex -virus aiheuttaa vastaavia rakkuloita tyypillisimmin suun ympärille (ns. Yskänrokko).

Herpestartunta voi aiheuttaa korkean kuumeen ja laaja-alaiset rakkulat sukupuolielinten alueelle. Ensimmäisen kerran jälkeen herpes on lieväoireisempi: se saattaa uusia kerran kuussa tai kerran vuodessa tai ei koskaan enää ensimmäisen kerran jälkeen. Virus on kuitenkin elimistössä lopun elämää. Lopullista hoitoa ja parannusta herpestulehdukseen ei ole, mutta uusiutumisriskiä ja oireita voidaan vähentää lääkkeillä.

Kondylooma

Kondyloomatulehdusta pidetään yleisimpänä sukupuoliteitse tarttuvana tautina. Kondylooma- eli visvasyyläviruksia tunnetaan lähes sata tyyppiä. Ne tarttuvat yhdynnässä ja saattavat olla vuosia oireettomia. Muutamat näistä lukuisista kondyloomalajeista voivat altistaa kohdunkaulan kanavan solumuutoksille ja syövällekin. Tulehdus on useimmiten oireeton ja joskus se aiheuttaa irtosolukokeessa ilmeneviä muutoksia tai ominkin silmin näkyviä nystyjä tai syylämäisiä muutoksia. Miehillä kondyloomat sijaitsevat tavallisimmin esinahan alla, virtsaputken suulla tai peräaukon ympärillä.

Hoito riippuu tulehduksen paikasta ja levinneisyydestä ja siihen mahdollisesti liittyvistä kohdunsuun muutoksista. Kondyloomat ulkosynnytinten alueella hoidetaan useimmiten lääkeaineliuoksella tai voiteella. Mikäli kondylooma on virtsaputkessa, peräaukossa, emättimen seinämillä tai kohdunsuulla, ne hoidetaan yleensä kirurgisin menetelmin.

HIV

Hi-virustartunnan (human immunodeficiency virus) voi saada verestä, siemennesteestä tai emättimen eritteestä. Huumeiden käyttäjillä lisäksi saastuneet neulat levittävät virusta. Yhdynnässä kondomi suojaa HIV-tartunnalta tehokkaasti, lähes sataprosenttisesti.

HIV-tartunnan ensioireet ovat moninaiset: kuumetta, päänsärkyä, ja niveloireita flunssan tapaisesti. Pitkänkin oireettoman vaiheen jälkeen tauti voi alkaa edetä hengenvaaralliseen vaiheeseen, AIDS:iin (acquired immunodeficiency syndrome). HIV-infektio on todettavissa verikokeella, joka kannattaa ottaa kolmen kuukauden kuluttua, jolloin uusintatestiä ei enää tarvita, vaan testitulos on luotettava. Lääkehoitoja HIV-infektioon kehitetään, mutta parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole. Lisätietoja saa oman paikkakunnan terveyskeskuksesta, Suomen Punaisesta Rististä sekä Aids-tukikeskuksesta.

Hepatiitit

Viruksen aiheuttamat maksatulehdukset (hepatiitit) voivat, kuten HIV-infektiokin, tarttua verikontaktissa, joskus yhdynnässä. Ne aiheuttavat akuutissa vaiheessa vakavia, mutta useimmiten palautuvia, maksan toiminnan häiriöitä. Joskus hepatiitit voivat kuitenkin kroonistua ja altistaa pahanlaatuisille maksakasvaimille. Mikäli henkilö jää viruksenkantajaksi, on riski oireettomanakin tartuttaa tautia. Interferonihoitoa käytetään C-hepatiitteihin tietyissä tilanteissa, mutta varmuudella parantavaa lääkettä ei hepatiitteihinkaan tällä hetkellä ole.