Hormonit ovat osa naisen elämää

Hormonit ylläpitävät elämää

Ilman hormoneja elimistömme ei toimisi. Hormonit välittävät tietoa ja osallistuvat eri elinjärjestelmien ja solujen toiminnan säätelyyn. Hormonit säätelevät myös kehitystämme syntymästä vanhuuteen. Hormoneja on monia erilaisia, mm. kilpirauhashormoneja, aivolisäkkeen erittämiä hormoneja ja sukupuolihormoneja.

Sukupuolihormonit

Aivolisäkkeen hormoneista gonadotropiinit FSH ja LH säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa, miehillä kivesten ja naisilla munasarjojen. Gonadotropiinien vaikutuksesta sukupuolirauhaset alkavat tuottaa yhä runsaammin sukupuolihormoneja, ja murrosiästä lähtien myös sukusoluja.

Kaikilla ihmisillä on molempien sukupuolien hormoneja, mutta eri suhteissa. Tästä johtuu, että sukupuolihormonien suhteellisen määrän muutos saa aikaan myös muutoksia toissijaisissa sukupuoliominaisuuksissa kuten karvoituksessa.

Naissukupuolihormonit

Naisen munasarjojen erittämät tärkeimmät hormonit ovat naishormoni eli estrogeeni ja keltarauhashormoni eli progesteroni. Munasarjat erittävät myös pieniä määriä testosteronia eli mieshormonia, lisäksi lisämunuaisen hormoneista osa voi muuttua rasvakudoksessa estrogeeneiksi ja osa vaikuttaa mieshormonien kaltaisesti. Myös veren sitojavalkuaiset säätelevät vaikuttavien hormonien määrää.

Estrogeenin tärkein tehtävä on kuukautiskierron ylläpito ja raskauden mahdollistaminen. Se ylläpitää myös naisellista ulkonäköä ja limakalvoja ja vaikuttaa luihin, niveliin, lihaksiin ja verisuonistoon ylläpitäen niiden kuntoa. Estrogeeni vaikuttaa myös aivoihin ylläpitäen mielialaa ja virkeyttä, ja toisaalta vähentäen rauhattomuutta ja parantaen unta. Tasaisimpana mieliala pysyy, jos estrogeenitasot veressä ovat tasaiset.

Keltarauhashormonin tärkein tehtävä on valmistaa kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten ja ylläpitää raskautta. Jos hedelmöittynyttä munasolua ei ole, munasarjassa oleva keltarauhanen surkastuu, keltarauhashormonimäärä veressä laskee, ja kuukautiset alkavat. Sama toistuu sitten säännöllisesti kuukausittain, mikäli nainen ei tule raskaaksi.

Hormonien tehtävä ehkäisyssä

Yhdistelmäehkäisypillereissä kuten muissakin yhdistelmäehkäisymenetelmissä olevilla hormoneilla pyritään estämään munasolun irtoaminen eli ovulaatio. Tähän tarvitaan keltarauhashormonia eli progestiinia. Estrogeenia tarvitaan lähinnä estämään vuotohäiriöt ja tiputtelu, mutta estrogeeni myös osallistuu ovulaation estoon.

Yhdistelmäehkäisyn hormonit aiheuttavat sen, että naisen elimistö luulee munasarjojen tuottavan niitä, jolloin aivolisäkehormonitaso laskee, eikä munasarjat tuota kuin pieniä määriä hormoneja. Munasarjat ovat ikään kuin lepotilassa, jolloin niissä ei kypsy eikä irtoa munasoluja ja niiden hormonien eritys on vähäistä.

Ehkäisyn hormoneja on erilaisia

E-pillereissä käytetään erilaisia progestiineja (keltarauhashormoniosa). Kaikki estävät munasolun kehityksen ja irtoamisen, mutta muuten niillä voi olla erilaisia ominaisuuksia. Jotkut esimerkiksi voivat vähentää mieshormonivaikutusta ja tätä kautta auttaa aknen ja liikakarvoituksen hoidossa. Progestiini voi myös vähentää e-pillereihin joskus liittyvää turvotustaipumusta. Jotkut progestiinit tehoavat paremmin epäsäännöllisiin vuotoihin kuin toiset.

E-pillerien estrogeeniosa on yleensä ollut estrogeenijohdannainen etinyyliestradioli. Se ei hajoa elimistössä niin nopeasti kuin luonnollinen estrogeeni, estradioli ja vuodot tulevat sitä käytettäessä yleensä säännöllisesti. Markkinoilla on kuitenkin myös kaksi estradiolia sisältävää pilleriä. Ne sisältävät samaa estrogeenia, jota naisen munasarjat tuottavat.

Lue myös

Naisena.info 3/2010 verkkolehden artikkeli:
Luonnollinen estrogeeni – Mistä on naisen hormonit tehty?